Ville Hämäläinen Sopivasti kriittinen sillanrakentaja

Kolme syytä, miksi Perussuomalaiset on miesten puolue

Perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo vastasi Ylen A-studiossa toimittajan kysymykseen, miksi perussuomalaiset on miesten puolue, näin: ”Perussuomalaiset on aina ollut asialinjalla oleva puolue. Asiakeskeisyys erottaa meitä tunnepohjaisesta politikoinnista. Usein naisella tuntuu olevan se tunne vahva, jonka mukana mennään mieluummin, tai vahvemmin. Me ollaan ehkä kylmän tuntuisia, kun keskitymme asioihin.”

 

Facebookissa eräs arvostamani, politiikasta ja poliittisesta retoriikasta hyvin perillä oleva ystäväni ehdotti, että tässä kohtaa pelkän Slunga-Poutsalon kieltämättä älyttömälle päättelyketjulle naureskelun ohella itse kukin voisi miettiä vastausta kysymykseen.

 

Tämä analyysi on oma vastausyritykseni, jonka yritän perustella perussuomalaisten kannattajakunnan, asiakysymysten ja puheenjohtajan retoriikan perusteella.

 

1. Naisvaltaiset matalapalkka-alat ja hallituspolitiikka

 

Perussuomalaiset on oman määritelmänsä mukaan työväenpuolue ilman sosialismia, mutta tosiasiassa perussuomalaiset on työväenpuolue ilman työväenpuolueen aatetta. Vaikka puolue on kovasti halunnut profiloitua pienen ihmisen asian puolustajana, Sipilän hallituksessa se pieni ihminen oli ensimmäinen myyntiin mennyt periaate. 

 

Monille puhe pienten ihmisten edun ajamisesta viitannee esimerkiksi pienituloisten ja heikoiten pärjäävien aseman parantamiseen. Pienituloisissa on paljon naisia, sillä matalapalkka-alat ovat naisvaltaisia. Samoin kiistatta yhteiskunnassa vähällä pärjäävät myös esimerkiksi kansaneläkkeellä sinnittelevät vanhukset, joissa niin ikään on paljon naisia.

 

Hallitus ei ole teettänyt sukupuolivaikutusten arviointeja, on riidoissa vanhemmuuden kustannusten jakamisen mallien suhteen ja heikentää matalapalkka-alojen työntekijöiden oikeuksia. Hoivavastuuta omaishoidossa ollaan sälyttämässä entistä enemmän kotitalouksien vastuulle.

 

On myös huomattava, että esimerkiksi hoitoalalla työskentelevät naiset todennäköisemmin löytävät poliittisen kotinsa juuri vasemmistopuolueista, kuten demareista ja Vasemmistoliitosta. Kun Perussuomalaiset on pudonnut ja SDP noussut, voikin hyvällä syyllä veikata, että myös työväenluokkaiset miehet ovat nyt palanneet takaisin vasemmiston kannattajiksi.

 

2. Soini puhuttelee miehiä 

 

”Tässä maassa saa syödä lihaa, vastustaa homoliittoja, seurata Formuloita, kannattaa turkistarhausta, polttaa turvetta, ajaa yksityisautolla, lentää Kanarialle,  tupakoida parvekkeella, ottaa kopsut, käydä kirkossa, kävellä bootseilla, vastustaa Guggenheimin rakentamista, vastustaa pakollista kasvisruokapäivää kouluissa, mennä armeijaan, pitää kaulassa ristiä tai leijonakorua, arvostella Yleä, olla tilaamatta hesaria…sitä kutsutaan sananvapaudeksi. Siitä emme tingi.”

 

Kävin läpi Timo Soinin Plokin noin vuoden ajalta. Edellä oleva lainaus viime maaliskuulta on paljonpuhuva. En tiedä, millaista dataa on olemassa Soinin luettelemista vapaa-ajanvietteistä, mutta niistä moni on leimallisen maskuliinisia (Formulat, nykytaidevastaisuus, armeija ja leijonakoru).

 

Tätäkin sinällään paljonpuhuvaa otetta merkittävämpi on kuitenkin naisten vähäinen puhuttelu Plokissa. Soini mainitsee naiset oikeastaan vain kahdessa tarkoituksessa, puhuessaan miehenä olemisesta ja perussuomalaisista naisista ja puhuessaan kotiäitivihasta.

 

Samassa kirjoituksessa Soini sanoo seuraavaa:

”On hienoa olla Perussuomalainen mies ja rakastaa Perussuomalaisia naisia. Sitä ei kukaan voi viedä meiltä pois.”

 

Nainen on objekti, jonkinlainen miehen jatke ja oikeastaan vain argumentti tasa-arvoista avioliittolakia vastaan (mihin ”kukaan ei voi viedä meiltä pois” mitä ilmeisimmin viittaa).

 

Kotiäitivihasta Soini kirjoittaa usean kirjoituksen verran, yleensä silloin, kun asia on pinnalla eduskuntakäsittelyissä tai julkisessa keskustelussa. 

 

”Kotiäitiys laukaisee erikoista naisvihaa. Siis kotiäitiä kohtaan. Sekä miehiltä että naisilta. Kotiäiti ei ole loinen. Hän on päättänyt hoitaa lapsiaan kotona. Tuen kotiäitejä ja arvostan ja kunnioitan heitä. Ja puolustan myös jatkossa sekä maksan veroja mielelläni kotihoidontukeen.

 

Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että jotkut vievät lapsensa päivähoitoon. Sitä vastaan sen sijaan on, että kotiäitejä morkataan. Vastasin jokaiseen viestiin suoraan soinimaisella tavalla. Kaikki eivät pitäneet siitäkään.”

 

Kotiäitivihalla Soini viittaa pääasiassa vihreiden ja vasemmiston vaatimuksiin kotihoidontuen lakkauttamisesta ja sen muuttamisesta 6+6+6-malliin, jossa sekä ädiillä ja isällä olisi kuusi kuukautta vanhempainvapaata ja loput kuusi kuukautta vanhemmat voisivat jakaa. Nykyään kotihoidontukea käyttävistä jopa 94 prosenttia on äitejä, eikä isien osuus ole tällä vuosituhannella kasvanut, vaikka asenteet isien kotiin jäämistä kohtaan ovat jonkin verran muuttuneet.

 

Vaikka Soini muuta väittää, kotihoidontuen muuttaminen on naisten aseman puolustamista, ei minkään sortin naisvihaa. Nykytilanteessa naiset eivät etene yhtä helposti urallaan, vanhempien välinen palkkakuilu tekee taloudellisesti perheelle kannattavammaksi sen, että isä palaa nopeasti työelämään ja äiti jää pitemmäksi aikaa lapsen kanssa kotiin. 

 

”Perussuomalaisten linja hallitusohjelmaneuvotteluissa oli valinnanvapauden toteuttaminenen päivähoidon ja kotihoidon välillä. Se tuli hallituksen linjaksi ja sitä toteutetaan. Punavihreään perhepolitiikkaan, joka ei kunnioita perheen autonomiaa, ei pidä mennä takaisin. Eikä tämä hallitus mene.”

 

”Jokainen perhe on omansa, eikä sinne kaivata ulkopuolista kaapinpäältä huutelua. Tämän vuoksi kannatamme perheen oikeutta jakaa perhevapaat itse haluamallaan tavalla. Kaukovarjostimen kontrollia ei tarvita, emmekä sitä hyväksy. Tämä on myös hallituksen linja.”

 

Osa äideistä haluaa jäädä kotiin, eikä siinä sinällään ole mitään pahaa. Nykyisin perheen valinnalta tuntuva äidin kotiin jääminen on kuitenkin pitkälti rakenteellisesti ohjautuvaa, eikä se rakenne ole äitejä suosiva. Valinta ei ole siis useinkaan aito valinta, vaan suoranainen taloudellinen pakko. Kotihoidotuen muutos 6+6+6-mallin mukaiseksi tasoittaisi tilannetta ja antaisi enemmän aitoa valinnanvaraa perheille pitkällä jänteellä.

 

Soini myös istuu puolueineen hallituksessa, joka vain ”punavihreän perhepolitiikan” pakottamana luopui päivähoitomaksujen korotuksista. Tämä liike ei olisi ollut kovinkaan hyvin perheiden autonomiaa tai perheitä kunnioittavaa politiikkaa. Soinin vain on helpompaa leimata feminismi naisvihaksi kuin sanoa yhtä ja tehdä samaa.

 

3. Naiset tekevät päätöksiä järkisyistä

 

Vuoden 2011 jytkyvaaleissa naisista vain 16% valitsi Perussuomalaiset, kun taas miehistä yli viidennes, 22%, äänesti Perussuomalaisia. Perussuomalaiset ei ollut edes jytkyn aikaan naisten mieleen. Tämän hetken eduskuntaryhmästä 26 on miehiä ja 11 naisia. Tänä kesänä yksi naispuolinen kansanedustaja, Maria Tolppanen, loikkasi demareihin. Eduskuntaryhmän kokoonpano kertookin osaltaan, että puolue kiinnostaa juuri miespuolisia äänestäjiä.

 

Vielä vuosi sitten Slunga-Poutsalo sanoi samassa studiossa: ”Onko tarina tosi tai ei, se on toinen juttu. Näin nämä asiat koetaan.” Slunga-Poutsalon uusimman kommentin valossa vuodenvanha toteamus näyttää vähintäänkin koomiselta. Mutta se voi ehkä kertoa myös siitä, ettei Perussuomalaisissa (ainakaan ulospäin) olla tehty kovin hyvää analyysia katoavasta suosiosta. 

 

Slunga-Poutsalon päättelyketju oli itsessään jo stereotyyppinen: miehet ovat rationaalisia ja naiset emotionaalisia. Tämä on kohtalaisen käsittämätön väite edes siinä tilanteessa, että Slunga-Poutsalolla ei ollut parempaakaan vastausta.

 

Oikeusministeriön teettämässä demokratiaindikaattoreissa mitattuna Perussuomalaisten äänestäjät vuoden 2015 ek-vaaleissa jakautuivat seuraavasti koulutustaustan mukaan: kansa-, keski- tai peruskoulu 19%, ammatillinen koulutus 32%, keskiasteen koulutus 30%, AMK-tutkinto 12% ja yliopisto 7%. AMK ja yliopisto ovat muutamaa alaa lukuun ottamatta naisvaltaisia. Kouluttautumattomissa, ammatillisen tutkinnon ja keskiasteen tutkinnon suorittaneissa taas miehet ovat enemmistössä.

 

Korkeastikoulutetuilla ihmisillä on todennäköisemmin enemmän mahdollisuuksia punnita tiedon todenperäisyyttä ja suhtautua kriittisesti populistien tarjoamiin ratkaisuihin. Jos lukee Soinin Plokia tai perussuomalaisten avauksia, niissä vedotaan juurikin tunteisiin: pelkoon, vihaan, huoleen ja yksinkertaistuksiin. Faktoja tai viittauksia tutkimuksiin ei juuri näy. 

 

Perussuomalaisten talouspoliittisessa ohjelmassa pääosin ratkaisut kiertyvät yksityisautoilun säilyttämisen, EU:iin käytettävien rahojen ja kehitysavun ympärille. Ohjelman voisi sanoa sisältävän paljon tavoitteita ja vähän keinoja. Populismi ei rajoitu Soinin älähdyksiin, vaan myös ohjelmien tasolle.

 

Osa on etsinyt selitystä Perussuomalaisten pääteemojen maskuliinisuudesta. Maahanmuuttokriittisyyden tai EU-vastaisuuden on katsottu olevan etenkin miesäänestäjiä puhuttelevia aiheita. Puolueen nuivan siiven kovimmat arkkitehdit ovatkin miehiä, mutta puolueeseen mahtuu myös kovan luokan naispuolisia rasisteja, kuten Terhi Kiemunki. 

 

Toki tutkimusten mukaan konservatiiviset arvot ovat miehille tyypillisempiä. Vuoden 2011 vaalien tiedon perusteella Perussuomalaisten äänestäjille toiseksi läheisin puolue oli SDP. Samaan aikaan arvoiltaan lähimpänä oli Kokoomus. Jos näin on, yhdistyy Perussuomalaisissa juuri konservatiiviset arvot ja työväenluokkaisuus.

 

Äänestäjät noudattavat jossain määrin sukupuolistereotypioita. Niissä miehille uskottaviksi kysymyksiksi käsitetään usein mm. ulko- ja turvallisuuspolitiikka, rikollisuus ja työllisyys. Näihin sopivat hyvin EU ja maahanmuutto. Sen sijaan naisille uskottaviksi teemoiksi on katsottu sosiaali- ja terveyspolitiikka, köyhyys ja vanhukset. Näitä asioita painottavat naispuoliset äänestäjät ovat todennäköisesti pettyneet Perussuomalaisiin. Vaikka puolueessa on merkittävässä asemassa Hanna Mäntylän ja Lea Mäkipään kaltaisia poliitikkoja, nämä pitävät vähemmän meteliä kuin saman puolueen rasistit.

 

Jo viime marraskuun gallup-tulosten myötä Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja huomautti, että Perussuomalaiset ovat naisäänestäjien keskuudessa epäsuosiossa. Samassa tutkimuksessa huomautettiin, että naisäänestäjiä oli siirtynyt SDP:n taakse myös Vasemmistoliitosta ja vihreistä. Naisäänestäjät siis mitä ilmeisimmin ovat helposti liikkuvia – eli tekevät järkevää pohdintaa siitä, mitä puoluetta äänestämällä voivat pitää puoliaan.

 

Samaan hengenvetoon on sanottava, että sote-uudistus tai köyhyyden torjunta ovat huomattavan vähemmän affektiivisia aiheita kuin maahanmuutto. Jos naiset äänestävät sitä poliitikkoa, joka on uskottava köyhyyden torjunnassa, voi vain kysyä, kumpi äänestäjä tekee päätöksiä tunteen perusteella.

 

Vastaukset siihen, miksi Perussuomalaiset ovat miesten puolue, perustuvat turhankin paljon mutuiluun. Kun etsin yllä esittämieni väitteiden tueksi perusteluja, törmäsin Anna Stiina Forsbergin pro gradu -tutkielmaan ”Naiset, miehet ja perussuomalaiset. Sukupuolikuilu, sukupuolenmukainen äänestäminen ja sukupuolistereotypiat perussuomalaisten äänestäjissä” (2013). Tätä hyödynsin etenkin kolmannen osion argumenteissa. En kuitenkaan ajan puutteen vuoksi ehtinyt kuin silmäillä pro gradua. Se vaikutti kuitenkin kattavalta ja pätevältä, vaikkakin aineisto on vuoden 2011 vaaleista.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (24 kommenttia)

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

PS ei harrasta itseanalysointia. Toiset tekevät senkin heidän puolestaan. Ja asiaa asiallisesti tarjoten.
Aseenkanto-oikeudet ovat vielä yksi ps teema joka ehkä loitontaa naisia persuista.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

- "Slunga-Poutsalon päättelyketju oli itsessään jo stereotyyppinen: miehet ovat rationaalisia ja naiset emotionaalisia. Tämä on kohtalaisen käsittämätön väite..."

Kyllä minä ainakin tuon väitteen käsitän ihan helposti, ja jopa luulen sen yleisesti ottaen pitävän paikkansakin. Ei tietenkään jokaisen yksilön kohdalla, mutta noin keskimäärin.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Onko sinusta Poutsalon edustaman puolueen kärkihahmon blogit rationaalisia?

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

En ole niitä lukenut, joten en osaa arvioida. Eikä sillä ole kommenttini kannalta väliäkään. Kuten jo totesin, yksilökohtaisia eroja voi olla paljonkin. Lisäksi tunteellisuus/järkiperäisyys voi myös riippua aiheesta. Sama henkilö voi kyetä joissain asioissa hyvinkin järkevään ajatteluun, mutta joissain toisissa olla täysin tunteidensa vietävänä.

Käyttäjän hamalainenville kuva
Ville Hämäläinen

Varmaan _jossain määrin_ voidaan todeta, että esimerkiksi hoivavietti on sellainen, joka _voi_ vaikuttaa siihen, mistä asioista naiset kiinnostuvat. Näin ollen naisia voisi kiinnostaa enemmän esimerkiksi pehmeisiin arvoihin liitetyt kysymykset (kuten tuossa pro gradun sukupuolistereotypioita käsitelleessä luvussakin todettiin). Mutta mene ja tiedä sitten, onko kyse vain siitä, että sellaiset asiat kiinnostavat, jotka ovat lähellä. Perheellisiä kiinnostaa sukupuoleen katsomatta enemmän perheiden asema.

Minä en ole löytänyt mitään näyttöä sille, että naiset tekisivät poliittisia päätöksiä enemmän tunnesyistä. Toki sellaiset kysymykset, joista naiset ehkä yleisemmin ovat olleet kiinnostuneempia, ovat pitkätli sellaisia, joita perustellaan myös tunteisiin vetoavin argumentein.

Mutta silti väitän, että syy-seuraus-suhde menee niin päin, että naiset ovat kiinnostuneita asiasta X -> asiaa X käsitellään tunteisiin vetoavin argumentein. Slunga-Poutsalon mukaan asiaa X käsitellään tunteisiin vetoavin argumentein -> naiset ovat kiinnostuneita asiasta X. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, minkä Perussuomalaiset osoittavat. Esim. maahanmuuttoa käsitellään tunteisiin vetoavin argumentein -> naiset eivät ole kiinnostuneita maahanmuutosta.

Toinen ihan merkittävä huomio on se, että vihreät mielletään oikeasti myös muissa puolueissa asiapuolueeksi. Ja suurin osa vihreiden äänestäjistä on naisia.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

- "Slunga-Poutsalon mukaan asiaa X käsitellään tunteisiin vetoavin argumentein -> naiset ovat kiinnostuneita asiasta X."

Ei Slunga-Poutsalo kyllä noin sanonut, vaan juuri toisin päin:
Asiaa X käsitellään järkeen vetoavin argumentein (vastakohtana tunteisiin vetoavalle argumentoinnille). --> Naiset eivät ole kiinnostuneita asiasta X.

Tästä ei välttämättä seuraa sinun esittämääsi implikaatiota.

Käyttäjän hamalainenville kuva
Ville Hämäläinen Vastaus kommenttiin #6

No juu, tuo on kieltämättä totta.

Mutta tuokaan ei poista sitä, että Perussuomalaiset ei tosiasiassa käsittele asioita järjellä, vaan tunteella. Ja että esimerkiksi järjellä asioita käsitteleviä Vihreitä taas äänestävät suurimmalta osalta juuri naiset.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #11

Varmaan jokainen puolue omasta mielestään käsittelee asioita järjellä -- ja vastustajien mielestä tunteella. Tosiasiassa mukana ovat aina molemmat, koska politiikassa kyse on useimmiten mielipiteistä ja vaikka olisi todistettavissa olevista asioistakin, niin useimmiten vaikuttavia tekijöitä on niin paljon, ettei absoluuttista, matemaattisen tarkkaa todistusta saada mitenkään.

Esimerkiksi perussuomalaisten suhtautuminen maahanmuuttoon keskittyy aika pitkälle maahanmuuton kustannuksiin. Sitä he käsittelevät hyvinkin järkiperäisesti, mutta joidenkin mielestä tietysti voi olla tunteiden ohjailema valinta keskittyä pelkästään niihin.

Vihreillä taas esimerkki tunteisiin pohjautuvasta politiikasta voisi olla vaikka tuulivoiman puolustaminen. Tai Suomen tappioksi koituvat, mutta maailman mittakaavassa merkityksettömät päästörajoitukset.

Oma arvioni on, että perussuomalaisten politiikka on hieman enemmän järkipohjaista kuin vihreiden, mutta en toki ole asiantuntija kummankaan puolueen suhteen.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

"Nykyisin perheen valinnalta tuntuva äidin kotiin jääminen on kuitenkin pitkälti rakenteellisesti ohjautuvaa, eikä se rakenne ole äitejä suosiva."

Mistä blogisti tietää tämän? Ainakin omiin arvoihini peilaten tuo on vähintäänkin kyseenalainen väittämä, ehkä jopa valheellinen. En usko elämäni ehtoopuolella harmittelevani esikoiseni kanssa kotona vietettyä aikaa tai tekemättä jääneitä työmatkoja. Saatan harmitella, että en kuopuksen kanssa ollut kotona ja iltoja/viikonloppuja joina en laittanutkaan perhettä etusijalle, vaan tein töitä. En siis kyseenalaista blogistin arviota, enhän voi miehenä tietää ajattelisinko naisena samoin, mutta perustelua pyytäisin.

Käyttäjän hamalainenville kuva
Ville Hämäläinen

Tarkoitan tuolla lähinnä sitä yleistä argumenttia nykyisen kotihoidontuen puolesta, joka kuuluu niin, että "perheissä tiedetään parhaiten oma tilanne, miksei perheen valintaa arvosteta". Kun perheen tilanteeseen vaikuttaa juurikin se, että rakenne tällä hetkellä suosii äitien kotiin jäämistä ja isien töissä käyntiä. Se perheen tilanne harvoin on niin yksilöllinen tai erilainen kuin annetaan ymmärtää. Useimmiten perusteena on juuri isän korkeampi palkka ja isän kotiin jäämisestä seuraava tulotason lasku. Tämänkaltaiset valintaan vaikuttavat asiat voitaisiin muuttaa juuri sillä, että entistä useampi isä saataisiin jäämään kotiin, jolloin valinta olisi oikeasti aidompi. Pointtini on siis se, että tuo nykyinen valinta ei ole kovinkaan aito valinta. Perheet voisivat valita toisinkin, jos taloudelliset ja kulttuurilliset seikat eivät niin vahvasti kannustaisi äitien kotiin jäämiseen.

En nyt tiedä, kuinka paljon sitten kukaan katuu sitä, jos jää kotiin tai vaihtoehtoisesti menee töihin. Tällä hetkellä isät saavat kuitenkin aika vähän nauttia pikkulapsiajasta ja se on helposti perhedynamiikkaan vaikuttava tekijä. Tekisi varmasti monelle isälle hyvää viettää se 6-12 kk lapsen kanssa. Moni isä sen varmasti mielellään tekisi, mutta huolta kannetaan mieluummin perheen pärjäämisestä.

Toivottavasti tämä vastasi kysymykseen.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Kiitos hyvästä pohdinnasta aiheeseen liittyen. Et kuitenkaan millään tavalla koskettanut kysymystäni, miten rakenne ei ole äitejä suosiva? Itse asiassa annat ymmärtää että asia olisi päin vastoin kuin ensin esitit
Tällä hetkellä isät saavat kuitenkin aika vähän nauttia pikkulapsiajasta ja se on helposti perhedynamiikkaan vaikuttava tekijä.
Joten olen entistä enemmän ymmälläni mitä itse asiassa ajat?

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Että naiset olisivat tunteellisia on ehkä miesten kuva johon vaikuttaa miesten tunteellisuus naisia kohtaan.
Itse koen että miehet ovat tunteellisia.

Käyttäjän VilleMaki kuva
Ville Mäki

Aika tunteella jotkut miehet laukovat näkemyksiään.

Käyttäjän OutiMara kuva
Outi Mara

Perussuomalaiset ovat mitä suurimmassa määrin myös naisten puolue. Olen ylpeä saadessani kuulua aktiivisten PerusNaisten joukkoon.

On perheen sisäinen asia, kumpi on kotona lasten kanssa. Sitä päätöstä ei voi, eikä saa muut tehdä.

Käyttäjän hamalainenville kuva
Ville Hämäläinen

Niin, erään tuttuni mukaan tällä hetkellä Perussuomalaisia kannattaa 13,3% miehistä ja 5,8% naisista ja keskimäärin Perussuomalaisten kannattajista 28% olisi naisia. Onhan Perussuomalaiset varmasti naisten puolue siinä missä miestenkin, mutta huomattavasti miehisempi puolue se ihan millä tahansa mittarilla on. Ja verrattuna muihin puolueisiin huomattavan miehinen.

Tällähän hetkellä perheet eivät sitä valintaa tee, vaan sen tekee aika pitkälti isän työnantaja. Jos isän työnantaja tarjoaa paljon rahaa ja äidin työnantaja vähemmän rahaa pitääkseen vanhemman töissä, miehen työnantaja yleensä voittaa ja isä palaa töihin. Jos vanhempainvapaa olisi jaettu siten, että äiti on 6 ja isä 6 kuukautta ja perhe saa päättää lopusta 6 kuukaudesta, valinta olisi paljon aidompi. On myös eri asia, millaisia valintoja yhteiskunta kannustaa perheitä tekemään ja mistä se maksaa rahaa.

Oma äitini oli minun ja kaksossiskoni kanssa kotona meidän syntymästämme lukion loppuun asti. Se oli totta vie perheen oma valinta, eikä äiti ole sitä koskaan katunut. Mutta vastaavasti emme koskaan tehneet yhtäkään ulkomaanmatkaa, elelimme aika säästeliäästi muttei niukasti ja isä teki täyttä päivää viisi päivää viikossa. Sopi meille mutta jätti aika paljon sellaisia asioita haaveeksi, joita äiti olisi ehkä muuten halunnut toteuttaa. Ja minusta edelleen sellaisen valinnan saa tehdä, mutta yhteiskunnan pitää kannustaa sellaisiin valintoihin, joissa naisten tulotaso paranee, ansiot ovat kunnolliset esim. avioeron varalta ja eläkettä kertyy.

Käyttäjän OutiMara kuva
Outi Mara

Itse olen taas lähtenyt töihin heti äitiysloman loputtua taloudellisista sekä omista "itsekkäistä" syistäni. Olen tunnustanut sen, että en ole kotiäiti tyyppiä. Jokainen saa mielestäni tai jokaisen pitäisi saada tämä päätös tehdä itse, ei kenenkään pakottamana.

Käyttäjän TapaniPollari kuva
Tapani Pollari

Aivan näin Outi.
PerusÄijien ja PerusNaisten banderollit sopii samalle teltalle vierekkäin hyvin.

Joku ulkopuolinen koittaa väittää toisin,, se on sitä kun ei ole halua edes tietää tätä.
Tahallaan haluavat "ymmärtää" väärin.

Valtion ei kuulu tulla perheen sisälle.
Kuten vanha sanonta "kahden kauppa ja kolmannen korvapuusti".
Valtio voi olla helpoittamassa asiaa, mutta ei sanelemassa.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Valtio on joka tapauksessa perheen sisässä. Kun lapsi syntyy se on rekistöröitävä. Jos ei synnytä laitoksessa vaan vaikka rautatieasemalla kuten joskus tapahtuu tai saunassa niin sitten on vietävä lapsi rekisteröitäväksi. Jos ei hyväksy tätä voi joutua kiipeliin jne jne.

Käyttäjän TapaniPollari kuva
Tapani Pollari Vastaus kommenttiin #16

Vähän Sini nyt on eri asiasta kyse.
Mutta hyvä yritys :)

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #18

No ei ole eri asia. Synnymme kansalaisiksi ja perheenjäseniksi. Valtio on miljoonalla tavalla mukana elämässämme. Luontokin on.

Käyttäjän hamalainenville kuva
Ville Hämäläinen

No, jos valtion ei halua perheiden elämiseen puuttuvan, niin pitäisi lakkauttaa ainakin neuvolat, lapsilisät ja kotihoidontuki. Valtio vaikuttaa jo nyt, eikä se ole mitään ideologiasta vapaata vaikuttamista. Nyt sitä ideologiaa vain haluttaisiin päivittää tämän päivän tietoon ja tarpeisiin sopivammaksi.

Käyttäjän JouniKivel kuva
Jouni Kivelä

"Äänestäjät noudattavat jossain määrin sukupuolistereotypioita. Niissä miehille uskottaviksi kysymyksiksi käsitetään usein mm. ulko- ja turvallisuuspolitiikka, rikollisuus ja työllisyys. Näihin sopivat hyvin EU ja maahanmuutto. Sen sijaan naisille uskottaviksi teemoiksi on katsottu sosiaali- ja terveyspolitiikka, köyhyys ja vanhukset."

Tai ehkä ne vain noudattavat ihmisen biologiaa. Paranoidisuutta koskevissa tutkimuksissa on havaittu että miehet epäilevät useammin heihin kohdistuvaa uhkaa yhteisön ulkopuolelta, sotaa tai muuta väkivaltaista maahantunkeutumista.
Naiset sen sijaan epäilevät uhan tulevan lähipiiristä, raiskaus tai muu väkivallantko jonka tekijän on pakostakin oltava lähellä ja jossain määrin luotettu niin ettei uhka ole aivan ilmeinen kuten vihollisarmeijan sotilaan tapauksessa.

Ilmeisesti nämä vainoharhaisuuden lähteet ovat muototuneet tällaisiksi hyvästä syystä.

Käyttäjän hamalainenville kuva
Ville Hämäläinen

No, Nato, EU-jäsenyys tai sote-uudistus on jo aika kaukana biologiasta ja enemmän kuitenkin kulttuurin piirissä. Varmaan noihin jotain vahvemmuuden tai heikommuuden tuntemuksiakin liittyy, jotka taas voivat olla biologisia. Jos on raavas mies, tuskin pelkää väkivallantekoa yhtä paljon, mutta sota saattaa jo huolettaa. Se, miten hedelemällisiä tai ymmärrystä auttavia nämä syiden hakemiset jostain todella kaukaa biologiasta sitten ovat, on eri kysymys.

Käyttäjän JouniKivel kuva
Jouni Kivelä

Ei lainkaan. Kulttuuri on ihmisen bilogisten piirteiden ilmentymä. Ihminen, kuten simpanssikin, on ryhmiä (populaatioita) ja hierarkioita muodostava laji. Prosessia jolla hierarkia muodostetaan ja jolla se muuttuu nimitetään politiikaksi.

Tyypillisesti populaatio(EU) pitää hallussaan jotain resursseja joilla se elättää itsensä. Populaatio hallitsee tiettyä rajattua aluetta jolla resurssit ovat ja vartio sen rajota (EU). Myös simpannsit vartioivat reviirinsä rajoja, kuten monet muutkin lajit.

Populaatio myös puolustaa rajojaan ja reviiriään ulkoista tunkeutujaa vastaa (EU, Nato), tällaisia tilanteita sanotaan sodiksi. Sodassahan on aina kysymys taloudesta (resursseita).

Hierarkiansa puitteissa ihmiset jakavat ruokaa ja muita resursseja mahdollisimman tasapuoleisesti ja jos ei tasapuoleisesti niin jakavat kumminkin (SOTE).

En oikein ymmärrä miten näitä asioita voisi tarkastella ilman ymmärrystä ihmisen biologiasta.

Toimituksen poiminnat