Ville Hämäläinen Sopivasti kriittinen sillanrakentaja

Onko ministeri Räty heikoimman vai vahvimman puolella?

Yle Uutiset kertoo sosiaali- ja terveysministeri Laura Rädyn (kok) harjoittaneen aktiivista verosuunnittelua työskennellessään sivutoimisena lääkärinä, kun samalla oli HUS:n lääkärinä Hyvinkään sairaalassa.

 

Muistan, miten vihaiseksi tulin, kun keväällä A-studiossa joukko yksityisiä lääkäreitä kehuskeli kilpaa, miten he ovat verosuunnittelulla tienanneet urheiluautoja. Kyseinen herrakerho ei kokenut tekevänsä väärin, kun he ensin rahastavat potilaat kuiviin ja sen jälkeen jättävät antamatta oman panoksensa hyvinvoinnin eteen veronmaksuna.

 

Sitäkin häkellyttävämpää on, että sote-ministeri on aiemmin lääkärinä toiminut samoin. Räty on noudattanut lakeja ja asetuksia. ”On aivan normaalia suomalaisen lainsäädännön mukaisesti harjoittaa yksityislääkäritoimintaa tällä tavalla”, sanoo Räty.

 

Se, että verosuunnittelu on normaalia, ei tee siitä vielä eettisesti kestävää. Yksinkertaistaen voisi sanoa, että laki takaa vain minimitason moraalille. Jos tuolle tasolle ei ylety, yhteiskunta rankaisee.

 

Hippokrateen valassa todetaan, että ”puhtaasti ja hurskaasti olen viettävä elämäni ja harjoittava tointani”. Antiikin Kreikassa ei tunnettu verosuunnittelua, mutta puhdasta ja hurskasta siitä ei saa tekemälläkään.

 

Tehtyä ei saa tekemättömäksi. Rädyn tapauksessa tämä tarkoittaa noin kymmentätuhatta maksamatta jäänyttä veroeuroa. Kenties ongelmallisempaa onkin, että Räty ei näe verosuunnittelua moraalittomana.

 

Tämä uutisen kappale on kuvaava:

 

“Räty ei myöskään halua ottaa kantaa siihen, onko lääkärin sopivaa keinotekoisesti pienentää maksamiaan veroja etenkin saadessaan päätoimestaan verovaroin maksettua palkkaa. Hän ei kommentoi myöskään sitä, millainen haaste suomalaiselle julkiselle terveydenhoitojärjestelmälle ovat lääkärit ja terveysalan konsernit, jotka pyrkivät menestyksekkäästi minimoimaan Suomeen maksamansa verot.”

 

Vihreiden sanavalmis eduskuntavaaliehdokas Ozan Yanar kirjoitti keväällä, että Suomi menettää 320 miljoonaa euroa aggressiivisen verosuunnittelun myötä. Tuohon pottiin lukeutuvat myös osinkotuloja palkan sijaan nostavien yksityislääkärien maksamatta jäävät verot.

 

Rädyn tapausta Yanar kommentoi niin ikään terävästi: ”Se, että tuollainen verosuunnittelu on laillista, tarkoittaa että meillä on paljon tehtävää harmaan talouden torjuntaan liittyvien lakien kanssa. Nykyään politiikoille ja yrityksille ei riitä se, että noudattavat lakeja vaan etiikka, yritysvastuu ja veromoraali ovat yhtä tärkeitä.”

 

Heti perään hän huomauttaa, että kokoomusta ei ole kiinnostanut holding-yhtiöihin puuttuminen, vaikka korulauseissa puhutaan vastuunkannosta.

 

Heti tultuaan tehtävään nimitetyksi Räty linjasi, että sote-uudistuksen tavoitteena on asiakkaiden valinnanvapaus. Samaan aikaan asiantuntijat ja muut puolueet pitivät tärkeimpinä kysymyksinä hoitoonpääsyä, laatua, tasa-arvoa ja terveyserojen kaventamista.

 

Sote-ministerin prioriteettina sietäisi olla kansanterveyden edistäminen. Sitä heikentää yksityisten lääkärifirmojen verokikkailu, joka osaltaan johtaa julkisen puolen lääkäripulaan. Menetettyjen verotulojen lisäksi.

 

Lääkärien harjoittama verosuunnittelu on samasta puusta veistetty kuin monikansallisten terveydenhuollon firmojen veronkierto ja kuntien lypsäminen kuiviin. Nämä porsaanreiät on tukittava ja saatava myös lain mukaan tuomittaviksi.

 

Attendo Terveyden tuottajat Oy on lääkärien verosuunnittelussa suurin toimija. Osakkaita oli vuoden 2011 lopussa 402 ja työpanososinkoja yhtiö jakoi vuonna 2013 viiden miljoonan euron edestä. Lisää aiheesta kannattaa lukea Yle Uutisten jutusta.

 

Vuosi sitten kirjoitin siitä, miten Kokoomusnuoret on empatiavajeen airuet. Ilmeisesti sama tauti voi riivata myös aikuista kokoomusministeriä.

 

Vasta viikonloppuna Räty herätti hämmästystä kysyessään, ”kuinka moni suomalainen löytää itsensä ryhmästä, joka tienaa alle 2 100 euroa tai 2 600 euroa?” Vaatimattomasti noin puoli miljoonaa suomalaista, kuten Helsingin Sanomien jutusta käy hyvin ilmi. Tämä ei tainnut tulla yllätyksenä muille kuin Rädylle.

 

Yrittäjien puolueena itseään markkinoivan kokoomuksen ministeri ei tainnut arvata, että peräti 47 000 yrittäjää tienaa alle 15 000 euroa vuodessa.

 

Huomionarvoista on sekin, ettei pääministeri ja kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb ole ottanut kantaa ministerin kumpaankaan kohua aiheuttaneeseen tapaukseen. Tämä tuskin lisää kansalaisten luottoa poliitikkoihin tai Stubbin hallituksen oikutteleviin kokoomusministereihin.

 

Tietämättömyys pienituloisten määrästä ja verosuunnittelun pitäminen normaalina kielivät siitä, ettei ministerillä ole kosketusta tavallisten suomalaisten arkeen. Kyse on empatiavajeesta.

 

Kun perheen elättäjä jää työttömäksi tai sairaan lapsen hoito vie rahat ja voimat, tuntuvat verosuunnittelua normaalina pitävän ministerin puheet kovilta. Rädyn lähikaupan kassalla töissä istuvan peruspalkka ei välttämättä yllä 2 100 euroon kuussa. Ilman kesätöitä jäänyt opiskelija miettii, millä maksaa takaisin opintolaina. Kuussa jää käteen satanen vuokran jälkeen.

 

Niin uskomattomalta kuin se voi sote-ministerin korviin kuulostaa, köyhällä ei välttämättä ole varaa mennä lääkäriin ensimmäisten oireiden jälkeen, kun täytyy valita lasten koulukirjojen ja terveyskeskusmaksun väliltä.

 

Eikä Rädyn ja kumppaneiden ymmärtämättömyys koettele vain yksittäisiä ihmisiä, vaan pahimmillaan koko demokraattista järjestelmää.

 

Minä ja monet muut yritämme vaaleista toiseen saada ihmisiä äänestämään ja vakuuttaa, että kaikkien mielipiteillä on väliä. Samaan aikaan ministeritasolla paljastuu, kuinka kaukana osa poliitikoista on tavallisten ihmisten – duunareiden, pienituloisten lapsiperheiden, opiskelijoiden, köyhien ja kipeiden – arjessa. Nämä ihmiset eivät äänestä vaaleissa niitäkään, jotka ymmärtävät, mitä puute tai sairaus tarkoittavat.

 

Politiikassa on onneksi vielä ihmisiä, joille tärkeintä on ajaa heikoimpien asemaa ja olla ääni niille, joita yhteiskunnassa ei kuunnella. Jos tämä ajatus katoaa poliitikolta, kannattaa vaihtaa alaa. Vahvat eivät tarvitse puolustajaa, vaan heikot. Se on hyvinvointiyhteiskunnan perusta ja sen muistaminen on päättävässä asemassa olevien moraalinen velvoite.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän MaunuIdnpn-Heikkil kuva
Maunu Idänpään-Heikkilä

Lääkärit tuntuvat aina valikoituvan moraalin mittapuuksi. Kun asiakas soittaa lääkärille tai putkimiehelle jouluaaton iltana, hätä on joskus yhtä suuri. Toinen palveluntuottajista ei vain ole vannonut valaa. Uskon että molemmilta onnistuu verojen maksu yhtä hyvin. Jos haluaa maksaa veroja siis. Pitäisikö palauttaa mieleen vanha lause 1600-luvulta "no taxation without representation". Jos tuntuu siltä että verorahat menevät kankkulan kaivoon, kuinka suuri on halu maksaa veroja? Näkisin asian ehkä enemmän tältä kantilta kuin koukeroisena moraalin ja etiikan kysymyksenä.

Jospa ekonomeja olisikin liian vähän meidän työmarkkinoilla kuten kymmeniä vuosia sitten, ja rajat vielä kiinni, liittoutuisimmeko me osakkaiksi yrityksiin ja rahastaisimme tulomme osinkoina aina lainsäädännön salliessa?

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

"Onko ministeri Räty heikoimman vai vahvimman puolella?"

Otsikossa esitettyyn kysymykseen on vain yksi oikea ilmiselvä vastaus. Uusi ministerimme on täysin hyvin köyhän puolella ja kuten puolueensakin kokoomus. Hänhän tietää ja tuntee perusteellisesti köyhän ihmisen tilanteen ja onhan kokoomus työväen puolue.

Toimituksen poiminnat