*

Ville Hämäläinen Sopivasti kriittinen sillanrakentaja

Kokoomusnuorten nostattama kohu kertoo yhteiskunnan empatiavajeesta

”Halla-aho tuntuu harrastelijalta näiden kannanottojen valossa.”

Näin kovin sanoin suomi konkaripoliitikko Ilkka Kanerva (kok) puolueensa nuorisojärjestön tavoiteohjelman maahanmuuttopolitiikkaa. Kohu nousi, kun Yle uutisoi KNL:n tavoiteohjelman radikaaleista kirjauksista, joita tuore puheenjohtaja Susanna Koski on aktiivisesti tuonut esiin.

 

On helppo naureskella KNL:n hölmöille jutuille ja tapauksen saamalle julkisuudelle. Taas ne kokoomusnuoret ovat väläyttäneet jotain tyhmää. Kun miettii, mitä konkreettisesti ehdotukset tarkoittaisivat, ei paljon naurata.

 

Kokoomusnuorten tavoiteohjelmassa linjataan muun muassa seuraavaa: Verotus olisi hoidettava tasaveroin. Yle pitäisi yksityistää. Natoon tulisi liittyä heti. Yhteisvastuu EU:n talouskriisissä ei saa kannatusta.

 

Suomella ei kokoomusnuorten mukaan ole varaa ottaa vuosittain 750 ihmistä sodan jaloista turvaan, vähemmistövaltuutetun virka pitäisi lopettaa ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ei pitäisi rangaista. Näilläkö ratkaistaan kehitysvaje, mikä on KNL:n kestoperustelu kestämättömän koville linjauksille?

 

En lähde opponoimaan näitä väitteitä sinällään, mutta haluan puuttua siihen, miten Koski puolusti radikaaleja tavoitteita A-studion vieraana heti samana iltana. Kosken lisäksi lähetyksessä haastateltiin puhelimitse Ilkka Kanervaa, joka vastasikin jämäkästi ja hyvin. Harvoin jos koskaan olen nyökytellyt yhtä painokkaasti Iken kanssa.

 

Sivistymättömyys johtaa arvottomaan politiikkaan

Koski nimesi kokoomusnuorten arvoiksi vapauden, vastuun, välittämisen, sivistyksen, mahdollisuuksien tasa-arvon ja isänmaan. Väitän, ettei mikään näistä toteudu KNL:n tavoiteohjelmalla. Vapauskin on vain harvojen vapautta.

 

Koski on osoittanut totaalisen sivistymättömyytensä. Sivistys on länsimaisen demokratian kestävin kivijalka. Mitä meidän pitäisi oppia menneiltä sukupolvilta, heidän valinnoistaan ja virheistään? Mistä arvoista emme voi joustaa? Millaiselle historialle ne perustuvat?

 

Näihin kysymyksiin vastauksia opitaan pohtimalla, avoimessa vuorovaikutuksessa, jossa ollaan valmiita kuuntelemaan itseään viisaampia ja jättämään poliittisten irtopisteiden ja mediahuomion kalastelu.

 

Esimerkiksi ajatus kiintiöpakolaisten vastaanottamisen lopettamisesta osoittaisi Suomelta globaalia vastuuttomuutta. Meillä on vastuu ja meillä on myös oikeasti resurssit auttaa. Moraalista ei voi tinkiä tiukkoinakaan taloudellisina aikoina.

 

Kokoomusnuoret hehkuttavat usein ideologisuuttaan ja aatteen paloa. Todellisuudessa he ovat etääntyneet kauas klassisen liberalismin esikuvistaan tai ainakin he yrittävät soveltaa ideologiaa sellaisenaan anakronistisesti ja epäonnistuneesti. Maailma on muuttunut. Nykyajan monikulttuurisuus ja globalisaation ongelmat sivuutetaan.

 

Kun tähän yhdistetään helppojen ratkaisujen tarjoaminen vaikeisiin kysymyksiin, on lopputuloksena arvotonta politiikkaa. Tuo politiikka ei toimi käytännössä mutta alistaa suuren joukon ihmisiä arvottomiksi. Se nostaa ainoaksi laiksi vahvimman oikeuden – vaikka politiikan tarkoitus on taata järjestäytynyt yhteiskunta ja mahdollisuuksien tasa-arvo kaikille.

 

Enemmistön sananvapaus

Koski väitti, että nyt toisia ryhmiä saa haukkua ja toisia taas ei. Tällä Koski viittasi ilmeisesti siihen, että esimerkiksi kristinuskosta on voinut puhua kovemmin sanankääntein kuin islamista – näin ainakin netin keskustelupalstoilla väitetään.

 

Kosken ja kumppaneiden kannattaisi tutustua sananvapauden ja liberalismin lähtökohtiin. Sananvapaus on yksi pyhimpiä ihmisoikeuksia, mutta sillä ei saa loukata muita oikeuksia. Sananvapautta ei saa siis käyttää vähemmistöjä vastaan. Tällöin oikeutta käytetään väärin. Jos julkisessa keskustelussa yhdeltä ihmisryhmältä viedään enemmistön silmissä ihmisarvo, on pian helppo riistää ihmisoikeudetkin.

 

Kosken mukaan on ”olennaista on erottaa puheet ja todelliset teot.” Pieni tutustuminen historiaan osoittaa, että puheen mahti on suuri. Puhe tai kirjoitus on aina teko, jolla pyritään mitä suurimmassa määrin vaikuttamaan ajatteluun ja mielipiteisiin.

 

Eturyhmiä ja jakolinjoja

Puheenjohtaja Koski oli viime viikolla keskustelemassa syrjäytymisestä Ylen A-talkissa. Pääosin Koski tarjosi ratkaisuksi työsopimuksia ilman työehtosopimusta. Kosken mukaan peruskoulun pohjaltakin nuori voi suunnata kaupan kassalle tai muihin hanttihommiin. Kouluttamatonkin voi asenteellaan mennä pitkälle.

 

Oman onnen sepät osaavat valita itse. Jokaisella on vapaus valita – huonon valinnan seuraus on ajautuminen yhteiskunnan ulkokehälle, josta ei Kosken mallissa kukaan pelasta.

 

Kosken puheenvuorot A-talkissa osoittavat, miten suuri kuilu meillä on parhaiten ja huonoiten voivan yhteiskuntaluokan välillä.

 

Molempien suhteen vallitsee syvä ymmärtämättömyys. On kuitenkin eri asia olla jyrkkä ja ymmärtämätön syrjäytynyt kuin jyrkkä ja ymmärtämätön poliittinen vaikuttaja.

 

Politiikassa ei näytetä kantavan huolta yhteisestä edusta, vaan eturyhmien tarpeista. Köyhät ja kipeät eivät ole kenenkään eturyhmää, koska heillä ei ole vaikutusvaltaa, eikä heiltä saa rahaa vaalikassaan.

Heidän auttamisellaan saisi kuitenkin vakaan ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan.

 

Empatiavaje

Viime aikojen yhteiskunnallinen keskustelussa on mieluummin etsitty syyllisiä kuin ratkaisuja. Vaikka näennäisesti korostetaan yhteistä vastuuta, samaan aikaan vedetään jakolinjoja meidän ja niiden välille.

 

Hälytyskellojen pitäisi soida, kun jyrkät äänenpainot, joissa nähdään milloin maahanmuuttajat, opiskelijat tai syrjäytyneet syyllisinä kestävyysvajeeseen, alkavat nousta.

Tällaisessa diskurssissa nimittäin on kyse väkivallasta. Mitä muuta on päihdeongelmaisten alentaminen toisen luokan kansalaisiksi?

 

Olen syksyn mittaan useamman ystäväni kanssa puhunut jotenkin tälle ajalle ominaisesta empatiakadosta. Kukaan ei tunnu haluavan astua ulos omasta positiostaan ja haastaa näkemyksiään. Ihmiset eivät ymmärrä tai kykene asettumaan toisen ihmisen asemaan.

 

Minun kaltaiseni humanistiopiskelija ei halua kysyä, miksi 15-vuotias ei pidä opiskelusta. Nuori poliitikko ei halua miettiä, miltä tuntuu tulla vieraaseen maahan sotaa pakoon. Syrjäytynyt ei halua miettiä, miksi Susanna Koski on sitä mieltä kuin on – että hänellä voi olla jopa perusteltuja syitä ajatella noin.

 

Suomi kärsii ymmärtämättömyyden kestävyysvajeesta, siis lyhyesti sanottuna empatiavajeesta. Sen seuraukset ovat todellisuudessa pahempia kuin julkisen sektorin velkaantumisella. Siinä menetetään paitsi suuria määriä euroja myös ihmisiä vastakkainasettelun ja oman edun tavoittelemisen uhreina.

 

Vahingoniloinen naureskelu kokoomusnuorten koville linjauksille ei vaadi paljoakaan älyllistä kekseliäisyyttä. En silti sano, etteikö kohu olisi syntynyt aiheesta. Provosointi ja radikaalit ehdotukset eivät tuo keskusteluun mitään uutta nekään. Toivottavasti joku osaisi nousta helppojen ratkaisujen ja halvan syyllistämisen yli etsiäkseen aitoa ymmärrystä ihmisten välillä.

 

villehamalainen.fi

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (25 kommenttia)

Lauri Korhonen

Missä empatia kokoomusnuoria kohtaan?

Käyttäjän hamalainenville kuva
Ville Hämäläinen

Olen yrittänyt tässä jotenkin suhteuttaa sitä, miksi en hyväksy kokoomusnuorten lian kovia linjauksia. Mielestäni vahvat tahot ja kovat äänenpainot eivät tarvitse (eivätkä välttämättä edes ansaitse) empatiaa, vaan ne monet yksittäiset ihmiset, joille ei näytä ymmärrystä löytyvän.

Kuten tuossa edellä kirjoitin, on eri asia olla ymmärtämätön valtakunnan johdossa kuin sen hiljaisena jäsenenä. Puhujalla on sitä suurempi vastuu, mitä suurempi on yleisö.

Matti Pulli

Elämme ilmeisesti hyvin sairaassa yhteiskunnassa, kun yksilönvapauksien puolustamista pidetään radikaalina.

Ensinnäkin, Suomella ei ole käytännössä varaa mihinkään ylimääräiseen. Kaikki turhat virat(ts. vähemmistövaltuutetun viran kaltaiset virat jne.) tulee välittömästi lakkauttaa ja kehitysapu tulee jäädyttää liian kalliina ja liian haitallisena tapana auttaa. Punavihreät voivat sitten henkilökohtaisesti lahjoittaa 100% tuloistaan kehitysmaihin, ja ottaa luokseen romanikerjäläisiä asumaan. Mutta näinhän te ette menettele, koska te haluatte ostaa itsellenne hyvää omaatuntoa muiden, eli suomalaisten veronmaksajien rahoilla.

Toisekseen, ryhmittelevän ja ihmisiä lokeroivan politiikan tulee loppua. Kaikki ihmiset ovat yksilöitä - ihmiset eivät ole ensisijaisesti köyhiä, rikkaita, homoseksuaaleja tai naisia. Siinä vaiheessa kun bloginpitäjä ymmärtää tämän seikan, hän ehkä löytää klassisesta liberalismistakin jotakin uutta.

Kolmanneksi, yhdenvertainen sananvapaus ei voi koskaan johtaa ihmisten oikeuksien loukkaamiseen. Kaikkialla, missä sanaa on käytetty aseena ihmisryhmiä vastaan, sananvapautta ja avointa keskustelua on rajoitettu. Ja pykälä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan on tulkinnanvarainen ja tämän takia erittäin vaarallinen avoimen yhteiskunnan kannalta.

Ja viimeiseksi, miksi minun tulisi kärsiä muiden tekemistä virheistä?

Henriikka Hannula

Kenen yksilönvapautta tämä kokoomusnuorten linjan mukainen politiikka sitten edistäisi?

Jokaisen ihmisen yksilöllisyys rakentuu ensisijaisesti erilaisten sosiaalisten identiteettien perusteella. Siksi ryhmät ja niihin kuuluminen ovat ainakin yhtä todellisia kuin yksilöt, jopa paljon konkreettisempia. Enkä menisi epäilemään etteikö Ville olisi pohtinut klassisen liberalismin olemusta riittävästi muodostaakseen siitä perustellun mielipiteen. Ei siinä, olihan klassisella liberalismilla aikanaan tilauksensa, mutta siitä on aika kauan.

Lisäksi tämä nykyään niin suosittu väite ettei Suomella olisi varaa kiintiöpakolaisiin tai kehitysapuun on täyttä puppua ja kumpuaa ihan vain puhtaasta itsekkyydestä, se ei koskaan ole rationaalista politiikkaa. Lapsellisesti kuvitellaan että toiselle annettu apu on automaattisesti itseltä pois ja että mitään globaalia vastuuta ei ainakaan Suomen tarvitse kantaa. Suomi on kuitenkin osa maailmaa ja maailmanpolitiikkaa, johon vähemmän onnekkaiden maailmankansalaisten auttaminen kuuluu jo monestakin syystä. Lisäksi suosittelisin vielä tutustumaan toistamiseen tuohon viimeiseen kappaleeseen empatiavajeesta.

Ps. Uskon myös useimpien punavihreiden olevan suomalaisia veronmaksajia.

Vesa Järvinen

"Sananvapautta ei saa siis käyttää vähemmistöjä vastaan. Tällöin oikeutta käytetään väärin."

Ei, nyt menee metsään. Tuomitttavuus ei saisi riippua siitä, onko kohteena vähemmistön tai enemmistön edustaja. Esim. rasismin tulisi olla yhtä lailla tuomittavaa, vaikka sitä tekisi vähemmistön edustaja enemmistöä vastaan, mutta pitäisi riittää, että tuomitaan teksti julkisessa keskustelussa, lakia ei tarvitse sotkea tähän.

"Jos julkisessa keskustelussa yhdeltä ihmisryhmältä viedään enemmistön silmissä ihmisarvo, on pian helppo riistää ihmisoikeudetkin."

Ei pidä paikkaansa. Noin voisi käydä vain, jos vastakkaisia mielipiteitä samalla sensuroitaisiin. Sensurointi on suurempi ongelma.

"Pieni tutustuminen historiaan osoittaa, että puheen mahti on suuri."

Tässäkin myös, puheen mahti on suuri, vain jos tiettyjä mielipiteitä päästetään läpi, muita ei. Historiaan viittaaminen ei toimi, maailma on muuttunut. (mm. internet)

"Jokaisella on vapaus valita – huonon valinnan seuraus on ajautuminen yhteiskunnan ulkokehälle"

Jaa-a, useimmiten kyllä yhteiskunta antaa mahdollisuuden valita uudemmankin kerran.

"Heidän auttamisellaan saisi kuitenkin vakaan ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan."

No kyllä, kyse on enemmänkin siitä, miten siinä parhaiten onnistuu. Holhoamisen sijaan voitaisiin kyllä miettiä mallia, jossa korostetettaisiin enemmän yksilön omaa vastuuta.

"Mitä muuta on päihdeongelmaisten alentaminen toisen luokan kansalaisiksi?"

Missäs näin on tehty?

Käyttäjän hamalainenville kuva
Ville Hämäläinen

Tuomittavuuden pitää perustua siihen, milloin rikotaan muiden koskemattomia ihmisoikeuksia. Ja kansanryhmää vastaan kiihottamisessa on tästä kyse.

En tarkoita ihmisoikeuksien viemisellä sensuuria, vaan sitä, että julkisella keskustelulla on aina seurauksensa. Puhe on teko. Rasistinen puhe voi johtaa rasistisiin tekoihin - ja ennen muuta siihen, että julkinen keskustelu alkaa syrjiä jotakin ihmisryhmää. Tätä ei saa tapahtua.

Historiaa ei voi sivuuttaa, siihenhän viitataan joka päivä ja joka keskustelussa. Se on oikein. Menneisyys on jotakin taaksejäänyttä, mutta historia on alati läsnä ja jäsennämme käsityksiämme siitä koko ajan, arvotamme ja tulkitsemme.

Useammankin kerran voi valita - mutta kaikilla ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia valita ja valita uudelleen. Yhteiskunnan pitää tässä tulla hätiin. Kaikista ei ole ottamaan vastuuta, mutta se ei riitä osan ihmisistä pyyhkimiseksi pois näkyvistä.

Päihdeongelmaisten alentamisella toisen luokan kansalaisiksi tarkoitan ehdotusta noista ruokakupongeista: http://yle.fi/uutiset/kokoomusnuorten_talouslaakke... "Säästöjä tulisi vaikkapa siitä, kun päihdeongelmaisten tuet muutettaisiin ruokakupongeiksi."

Vesa Järvinen

"julkisella keskustelulla on aina seurauksensa. Puhe on teko."

Höpön höpön. Kyllä tuo varmaan kirjallisuustiedettä opiskelevalle kuulostaa ihan kivalta, se ei vaan merkitse mitään, tyhjää sanahelinää.

"Säästöjä tulisi vaikkapa siitä, kun päihdeongelmaisten tuet muutettaisiin ruokakupongeiksi."

Ei tuo päihdeongelmaisista toisen luokan kansalaista tee. Luin toisen blogin kommenteista, että noin jo tehdäänkin - Suomessa. Ai kun kamalaa!

Muuten musta olet noin nuoreksi liian moralisoiva, aivan liian korrekti, se on ärsyttävää, saa vaikutelman, että olet feikki.

Älä ota itseesi, kyllä sua tekstisi perusteella voisi hyvinkin suositella Päivi Räsäsen puheiden kirjoittaksi.

Henriikka Hannula Vastaus kommenttiin #7

Vau, tässä taisi Vesalla kaikki oikeat argumentit loppua kun pitää olkiukkoihin mennä.

Ja mitä puhe on ellei teko? Puheella luvataan, käsketään, pyydetään, yllytetään, nostatetaan vihaa tai rakennetaan yhteisymmärrystä. Sillä voidaan ihan tehokkaasti mitätöidä toisen ihmisen tai kokonaisen kansanryhmän ihmisarvo. Sanat myös usein johtavat konkreettisiin tekoihin.

On ihan älytöntä lätinää ruikuttaa jostakin kaikkia ihmisiä koskettavasta rajoittamattomasta sananvapaudesta. Jos kuka tahansa saa sanoa mitä tahansa, vahvempi mielipide jyrää heikommat. Ja demokratian ei ole tarkoitus olla enemmistön mielivaltaa, vaan sen tehtävä on turvata ääni myös heikoille ja hiljaisille.

Vesa Järvinen Vastaus kommenttiin #8

Olkiukko? Lukaisepa tuolta, mikä on olkiukko:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Olkiukko

Puhe on teko - mitä muuta se on kuin tyhjänpäiväistä sanahelinää. Puhe on puhe. Tuollaisten lauseiden käyttö on pelkkää snobbailua - poliitikon sanomana se varmaan on aplodien arvoinen.

"Sanat myös usein johtavat konkreettisiin tekoihin."

Rikokseen yllyttämistä vastaan on olemassa oma lakipykälänsä.

"Jos kuka tahansa saa sanoa mitä tahansa, vahvempi mielipide jyrää heikommat. "

Nyt menin hiljaiseksi. Sinun mielestäsi enemmistön mielipiteitä pitäisi jollakin tavalla rajoittaa?

"Ja demokratian ei ole tarkoitus olla enemmistön mielivaltaa, vaan sen tehtävä on turvata ääni myös heikoille ja hiljaisille."

Demokratia taitaa valitettavasti olla enemmistön mielivaltaa. Se on sitten pitkälti enemmistön hyvyydestä, arvomaailmasta kiinni, miten heikkoja ja hiljaisia kohdellaan.

Vesa Järvinen Vastaus kommenttiin #9

Ja tuota piruiluani Päivi Räsäsen puheen kirjoittajaksi suosittelusta, sitä ei kannata liian vakavasti ottaa.

Hämäläisen teksi on sujuvaa luettavaa. Minua se ärsyttää, koska siinä ei ole ns. munaa, se on kuin haaleaa vettä. Hämäläinen varmaan kuitenkin nimimerkin takaa heittää provoviestejä jossain Suomi24-palstalla.

Käyttäjän hamalainenville kuva
Ville Hämäläinen Vastaus kommenttiin #10

En nyt tiedä, osaanko tuoda mitään uutta väittelyynne, mutta koetetaan.

Minusta maltillinen vastarinta on ainoa tapa puolustaa ymmärrystä ja vastustaa ihmisoikeuksien sortamista. Valitettavasti olen oikeastikin aika rauhallinen ihminen, mistä kertovat hiljaiset mutta ponnekkaat tuhahdukseni aina, kun olen Vihreiden nuorten- ja opiskelijoiden kokouksessa ja siellä ehdotetaan jotain minusta turhan simppeliä (tai liberaalia) ratkaisua.

Kuppilan kulmapöydässä saatan pitää joskus palopuheen.

Henriikka Hannula Vastaus kommenttiin #9

Juu, olen pahoillani. Tarkoitin luonnollisesti ad hominem-argumenttia. Terminologia on unohduksissa, onneksi ei argumentointi niinkään. Pyytäisin sinultakin vähän vähemmän yksisilmäistä argumentointia, mielipiteeni leimaaminen yksinkertaiseksi snobbailuksi kun ei oikein vie tätä keskustelua mihinkään.

Oletko kuullut koulukiusaamisesta? Se ei rajoitu fyysiseen väkivaltaan, vaan kattaa paljon muutakin - henkisen väkivallan, jota toteutetaan sanoilla. Vaikkapa haukkuminen läskiksi sattuu ihan yhtä paljon kuin nyrkinisku, yleensä jättää syvemmät arvetkin. Pohdipa myös lauseita "Lupaan tulla huomenna", "Kastan sinut Urho kaleva Kekkokseksi" tai "julistan teidät mieheksi ja vaimoksi". Mitä nämä sitten ovat elleivät tekoja?

Mielestäni et vaikuta kovin hiljaiselta. Anyway, pidän kiihottamista kansanryhmää vastaan aina tuomittavana, teki niin vähemmistän tai enemmistön edustaja. Kuitekin tekijä on lähes aina enemmistön edustaja. Vai kuinka moni homoseksuaali on viime vuosina avoimesti kiihottanut kanssaihmisiään heteroseksuaaleja vastaan ja kuinka moni maahanmuuttaja valtaväestöä vastaan? Rautalangasta väännettynä: sananvapaus ei siis mielestäni kata oikeutta kiihottamiseen kansanryhmää vastaan, mistä syystä tämä kokoomusnuorten ulostulo on jossain määrin pöyristyttävä ja osoittaa huolestuttavasta empatiavajeesta, josta Ville kirjoitti.

Moderni demokratia ei ole enemmistön mielivaltaa, sillä siihen kuuluu olemuksellisesti myös vähemmistön oikeuksien turvaaminen.

Vesa Järvinen Vastaus kommenttiin #11

"mielipiteeni leimaaminen yksinkertaiseksi snobbailuksi"

En minä sun mitään mielipidettä snobbailuksi leimannut.

"Oletko kuullut koulukiusaamisesta?"

Olen. Miten se tähän liittyy? Kyllä, tätäkin vastaan on ihan oma lakinsa, ei tarvita kiihottamislakeja tähänkään.

"Pohdipa myös lauseita "Lupaan tulla huomenna", "Kastan sinut Urho kaleva Kekkokseksi" tai "julistan teidät mieheksi ja vaimoksi". Mitä nämä sitten ovat elleivät tekoja?"

Suoraan sanottuna, mulla ei ole käsitystä (edelleenkään), mitä tällä "puhe on teko" fraasilla yritetään sanoa, (siksi mun on sitä vastaan mahdotonta argumentoidakaan) mutta melko varma olen, ettei ainakaan sitä, mitä tuolla yrität.

Onko tässä se ajatus, että joku käskee jotakin, jonka toinen tekee, nyt kun vähän oikaisee, niin voisi sanoa: "puhe on teko", mutta nyt tässä pidetään tekijä-osapuolta aivottomana orjana.

"Kuitekin tekijä on lähes aina enemmistön edustaja."

Näin näyttää olevan, kun katsotaan tuomittuja, mutta tämä voi johtua siitä, miten lakia nykyään tulkitaan. Yhtenä esimerkkinä voisi käyttää tulva-lehden (feministien aikakauslehti) artikkelia: "Tulta munille! Jo riittää miesaktivismi!" Kuvassa oli nainen aseen kanssa. - ei hetkauttanut ketään. Itse artikkelissa käytiin läpi suomalaisia miesaktivisteja. Olisiko näitä pitänyt ampua, sitäkö tulva ajoi takaa? Ehkä tätä pidettiin huumorina. Huumorin varjolla (ja taiteen) kaikki onkin sitten sallittua?

"enemmistön mielivaltaa, sillä siihen kuuluu olemuksellisesti myös vähemmistön oikeuksien turvaaminen."

Mutta pelottavinta onkin, jos enemmistö haluaa vähemmistön oikeudet pois, ne poistuvat. Oikeuksia ei suojele mikään, paitsi kansa eli enemmistö.
Miksei sananvapauden kohdallakin luoteta siihen kun kaikessa muussakin. Jos joku kiihottaa kansanryhmää vastaan tai levittä väärää tietoa, luotetaan, että joku älähtää ja korjaa ja kritisoi. Antaa kansan muodostaa oma mielipide.

Henriikka Hannula Vastaus kommenttiin #12

Hyvä niin, käyttämäni sanamuodot sitten.

Koulukiusaaminen käy kuitenkin hyvänä esimerkkinä siitä, miten "pelkkä" puhe vahingoittaa. Niin vahingoittaa muuten vihapuhekin tai kiihottaminen kansanryhmää vastaan, millaisen muodon se ikinä saakaan.
Antamani esimerkkilauseet ovat performatiivisia, jotka itsessään tekevät jotain - niillä on seurauksia. Vai miten muuten lupaat jotain kuin lausumalla lupauksen? Vähän aiheen vierestä, myönnettäköön, mutta yritin valaista näkemystäni, miksi puhe on teko. Ilmeisesti ei kuitenkaan valaissut.

Olennaista tässä ei kuitenkaan vieläkään ole se, onko lause "puhe on teko" akateemista snobbailua vai totta, vaan se että kiihottaminen kansanryhmää vastaan on mieleistäni väärin, jäi se puheiden tasolle tai muuttui konkreettiseksi väkivallaksi. Siksi sitä ei tulisi dekriminalisoida.

Pysyn yhä kannassani, että lähes aina tekijä on enemistön edustaja. Tuskin jaetuilla tuomioilla on tämän statistiikan kanssa mitään tekemistä. Enkä nyt tunne kyseistä artikkelia tai kansikuvaa, joten minulla ei siitä mielipidettä ole. Silti, kuten jo sanoin, kiihottaminen kansanryhmää vastaan on väärin, teki sen kuka tahansa. Vähemmistöryhmä on kuitenkin huomattavasti haavoittuvampi kuin valtakulttuuri. Suoraan sanoen: vaikka nykysuomen suurin ja äänekkäin vähemmistöryhmä näyttää olevan suomalaiset heteromiehet, vaikkapa saamelaisten tilanne etnisenä vähemmistönä on huomattavasti hälyttävämpi.

Demokratia perustuu myös lakiin, ei pelkkään enemmistön tahtoon. Joo, toki demokratia ja lait ovat keinotekoisia konstruktioita ja siten muuttuvia. Yhteiskunnallisessa kontekstissa on demokratian periaatteita kuitenkin pidettävä annettuina ja muuttumattomina.

"Miksei sananvapauden kohdallakin luoteta siihen kun kaikessa muussakin. Jos joku kiihottaa kansanryhmää vastaan tai levittä väärää tietoa, luotetaan, että joku älähtää ja korjaa ja kritisoi. Antaa kansan muodostaa oma mielipide."

Tuollainen ajattelu edellyttää aika positiivista ihmiskäsitystä. Totuus on, että ihmisten mielipide ei muodostu rationaalisen keskustelun tai itsenäisen mielipiteenmuodostuksen kautta missään muualla kuin ehkä yliopistomaailmassa. Muualla lauma seuraa sitä, joka huutaa äänekkäimmin, puhuu sutjakkaimmin tai jolla on näteimmät kasvot. Se rationaalisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta.

Ilmeisesti olemme aikalailla eri aaltopituuksilla kaiken suhteen. Voinemme siis lopettaa tämän tähän.

Vesa Järvinen Vastaus kommenttiin #14

Täälläkin se sanottiin:

http://markofobbaforss.puheenvuoro.uusisuomi.fi/14...

"Pykälä ei sinänsä kiellä valtaväestön suojaamista, mutta käytännössä poliisi ei ole aloittanut esitutkintaa esimerkiksi yleisesti suomalaisia tai kristittyjä kohtaan esitetystä panettelusta tai solvaamisesta, koska pykälän tarkoitus on ensisijaisesti suojata erityissuojaa tarvitsevia vähemmistöjä."

Pykälä suojaa erityissuojaa tarvitsevia vähemmistöjä.

"Tuollainen ajattelu edellyttää aika positiivista ihmiskäsitystä."

Jep. Katso ympärillesi. Kaikki se on kansan tahdon aikaansaamaa ja kansan hyväksymää.

Mä ehkä lähtisin siitä, että poistaisin lain, ja toimittajan eettisiin sääntöihin, kai niillä sellaiset on, voisi lisätä, jos jo ei ole, että toimittajan tulee korjata kansanryhmää kohdistunutta yksinkertaistavaa ja vääristeltyä keskustelua. Vaikka varmuuden vuoksi.

Viimeisenä kaneettina:
Laki ei toimi, koska kiihottamisesta tuomittu teksti tai puhe saa vain lisää julkisuutta, tuomittu saa marttyyrin kruunun päähänsä ja tulee vain entistä suositummaksi kuten Halla-aho.

Vesa Järvinen Vastaus kommenttiin #14

"Totuus on, että ihmisten mielipide ei muodostu rationaalisen keskustelun tai itsenäisen mielipiteenmuodostuksen kautta missään muualla kuin ehkä yliopistomaailmassa. "

hmm.. Tätä mielipidettä muuten suosittelisin harkitsemaan tarkemmin.

Nojoo. Mun mielipiteitäni nyt ei kannata kuunnella, enhän on yliopistossa opiskellut, kenenkähän mielipiteitä mäkin tässä levittelen.

Henriikka Hannula Vastaus kommenttiin #16

No muuta en enää kommentoi, mutta pakko ihan oman hyvän mielen säilyttämiseksi sanoa, että yliopistomaailmalla tarkoitin lähinnä tieteentekijöitä ja tieteentekoa, en yliopistossa opiskelevia/opiskelleita. En kyseenalaistanyt kykyäsi muodostaa itsenäisiä mielipiteitä, mutta totean että on aika paljon ihmisiä jotka eivät niin tee. Hyvät demagogit ovat saaneet laumoittain seuraajia kautta historian.

Käyttäjän hamalainenville kuva
Ville Hämäläinen Vastaus kommenttiin #11

Tässä on erinomainen kiteytys Henriikalta. Kiihottaminen kansanryhmää kohtaan on tuomittava. Kuitenkin tekijät ovat useimmiten valtaväestön edustajia. Sananvapaus ei kata oikeutta rotusyrjintään saati kiihotusrikoksiin. Oikeasti ja käytännössä toimivan demokratian toimiminen edellyttää vähemmistöjen suojelemista. Kokoomusnuorten ehdotus olisi päästänyt valloilleen enemmistön mielivallan, mistä on tuhoisia esimerkkejä jo nähty.

Vesa Järvinen Vastaus kommenttiin #19

"Kokoomusnuorten ehdotus olisi päästänyt valloilleen enemmistön mielivallan..."

Ja höpön höpön. Eikö riitä argumentiksi, vai? Tämä yksi lakiko estää ihmisiä muuttumasta aivottomiksi barbaareiksi?

Lain poistaminen ei muuttaisi mitään. Jos joku haluaa lietsoa ja kiihottaa, hän tekee sen, siinä ei sakkorangaistus paljon menoa hidasta, pikemmin nopeuttaa lietsojan suosiota.

"...mistä on tuhoisia esimerkkejä jo nähty."

Lähelläkin? No joo, Ruotsissa kyllä nähtiin VÄHEMMISTÖN mielivaltaa. Eipä taida kiihotuslaista olla apuja näihin.

Käyttäjän IiroSinisalo kuva
Iiro Sinisalo Vastaus kommenttiin #21

Kärjistän nyt tarkoituksellisesti hieman, jotta huomaat vajaudet omassa argumentoinnissasi:

Jos tuhat ihmistä huutaa, että yksi somaliasta tullut pakolainen on laiska, eikä ansaitse olla Suomen kansalainen, niin onko sillä mitään väliä, mitä tämä yksi somali on mieltä? Periaatteellisella sananvapaudella ei ole merkitystä, jos vähemmistöllä ei ole todellisia mahdollisuuksia tuoda näkemyksiään esiin tai puolustautua enemmistön mielipiteitä vastaan. Eikä jonkin internetin keskustelupalstan kautta ole mitään todellisia mahdollisuuksia vaikuttaa esimerkiksi lainsäädäntöön, eihän siihen voi vaikuttaa edes kansalaisaloitteella. Lisäksi kyseisellä keskustelupalstallakin todennäköisimmin kyseisen somalin mielipiteet vain runnottaisiin lyttyyn. Vähemmistöt tarvitsevat erityissuojaa, koska heidän äänensä on pienempi kuin enemmistön.

Miksi kiihottaminen kansanryhmää vastaan sitten pitää kieltää lailla, eikä voida luottaa ihmisten omaan tuntoon? Tähän haluaisin vastata kysymyksellä: miksi ylipäätään mitään pitää kieltää lailla, eikä vain luoteta ihmisten omaan tuntoon? Jos ihmiset ovat luontaisesti hyviä, eivätkä halua loukata toisia ihmisiä, voitaisiin aivan yhtä hyvin poistaa pykälät, jotka kriminalisoivat esimerkiksi murhan tai varkauden.

Todellisuudessa karismaattisen puhujan on varsin helppo muokata yleistä mielipidettä omien näkemystensä mukaisesti, ja mielipiteitten myötä muuttuvat ennen pitkää laitkin. Laki kiihoittamisesta kansanryhmää vastaan pitää ihmiset valppaina, jolloin vähemmistöjä vähättelevät näkemykset torpataan, ennen kuin niistä ehtii tulla valtavirran näkemyksiä, ja lopulta lainvoimaisia. Kulunut esimerkki, mutta juutalaisvihan kehittyminen natsisaksassa on edelleenkin oikein mainio esimerkki tyypillisestä asioiden kulusta.

"Puhe on teko" -fraasilla yritetään sanoa, että puhe on vähintään yhtä voimallinen, ellei jopa voimakkaampi kuin teko. Ihminen voi hyökätä ja vaikka tappaa toisen ihmisen, mutta taitava puhuja voi saada sata muuta ihmistä tekemään täsmälleen saman. Puheilla vaikutetaan mielipiteisiin, ja mielipiteet muovaavat lainsäädäntöä ja yleisiä moraalikäsityksiä.

Käyttäjän hamalainenville kuva
Ville Hämäläinen Vastaus kommenttiin #22

Kiitos, erinomainen tiivistys! Tätä olen yrittänyt sanoa, ja sinä sen sanoit.

Käyttäjän alttisalomaki kuva
Altti Salomäki

Empatiavaje on hyvä termi. Empatia, jota suomalainen vasemmisto on retoriikassaan viljellyt, on osoittautunut pelkäksi valheeksi. Kyse on ollut aina härskistä omien etujen ajamisesta ja ideologisesta maailmanvalloituksesta.

Kun Neuvostoliitto oli vielä maailmanvalta, ei puhuttu ahdingossa olevien tuomisesta tänne. Silloin piti auttaa nälänhädässä olevia lahjoittamalla rahaa. Samaan aikaan Neuvostoliitto vei miljoonia aseita Afrikkaan, Aasiaan ja Lähi-Itään jotta näillä siirtomaavallasta vapautuvissa alueilla ei syntyisi demokratiaa vaan sisällissotia ja edelleen sosialistinen vallankumous. Tarkoituksena oli vallata alueet Neuvostoliiton raaka-ainevarannoiksi.

Suomalaiset lähettivät kuuliaisina rahaa kansan pitämiseksi riisissä ja vedessä samaan aikaan kun maiden rikkaudet vaihdettiin aseisiin. Kehitysavun hyöty oli lähestulkoon nolla ja käytännön tarkoitus ihan muu. Ihan samalla tavalla kuin suomalaisen sosiaaliavunkin.

Kotimaan politiikassa vasemmistolainen empatia on johtanut köyhimmän luokan ahdinkoon. Siinä politiikassa päämääränä on ollut luoda kivoja työpaikkoja akateemisille oikeassaolijoille. Jos laskettaisiin paljonko verotuloista käytetään köyhimmän desiilin palveluihin ja tukiin, luku on jotakin ihan muuta kuin miten aatetta markkinoidaan.

Erot hyvinvoinnissa kasvavat, kun toisaalla yksityissektorin työntekijöiltä menee toimeentulo, kun työn tuottavuusvaade on noussut verotuksen, sivukulujen ja näiden nostaman hintatason takia järjettömäksi. Samaan aikaan julkissektorille palkataan väkeä kuin pipoa suosien yhä pienempiä eliittiryhmiä.

Elvytys tarkoittaa sitä, että verorahoilla ostetaan kaikenlaista aatteellista piperrystä, jolla muokataan ajattelua aatteelliselle piperrykselle myönteisemmäksi. Samaan aikaan yhä suurempi joukko ei pääse töihin, koska heidän työsuorituksensa kaupaksi käyvä arvo jää työn myyntihinnan ja verojen alapuolelle.

Yhä useampi on alkanut huolestua siitä, että koko järjestelmä kaatuu, jolloin seuraukset ovat kovimmat kaikkein heikoimmassa asemassa oleville. Taloutta ei voi pitää pystyssä lainaamalla tai painamalla rahaa tai keksimällä lisää uusia virkoja ihmisten opettamiseksi elämään oikein. Eli ei millään niistä tavoista, joita vasemmisto empatiamyrskyssään tajoaa ratkaisuksi.

Eikä tarvitse olla edes sokea Lipponen nähdäkseen, että maan korkeasta veroasteesta huolimatta hyvinvointi ei todellakaan kanavoidu kaikkein heikoimmassa asemassa olevien hyväksi. Sellaisessa todellisuudessa empatiavajeesta puhuminen on vähintäänkin kornia.

Käyttäjän hamalainenville kuva
Ville Hämäläinen

En itsekään pidä vasemmistoliiton harjoittamasta pehmopolitiikassa, jossa ollaan jyrkkiä kaikkia muita kohtaan. Samalla vasemmistoliitto ei puolusta ketään mutta vastustaa kaikkea. Siksi varmaankaan en ole vasemmistolainen.

Talous toki pyörittää jossain määrin kaikkea, mutta en kai ottanut empatiavajeesta puhuessani kantaa talouteen? Minä puhuin julkisen keskustelun empatiavajeesta - siitä, miten täällä ei yhdellä ole ymmärrystä toista kohtaan. Se taas nähdäkseni on siirtynyt suoraan myös poliittiseen elämään: puolustetaan eturyhmiä, eikä yhteistä etua. En usko, että talous kuitenkaan voi ulottaa lonkeroitaan ihan peruuttamattomasti julkiseen mielipiteenmuodostukseen ja ihmisten välisiin suhteisiin.

Käyttäjän IiroSinisalo kuva
Iiro Sinisalo

Eikö se juuri kerro empatiavajeesta, että heikoimmassa asemassa olevat ovat niin heikkoja? Empatiavaje on juuri se asia mistä pitääkin puhua, vaikka vasemmiston markkinoima "empatia" ei mitään empatiaa olisikaan.

Mielestäni kehitysavun epäonnistuminen ei ole peruste sen lakkauttamiselle, vaan pikemminkin pitäisi miettiä, kuinka kehitysapua voitaisiin tehostaa, niin että apu todella menee sitä tarvitseville.

Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että muutoksille on tarvetta, nykyinen tilanne ei ole stabiili. Mutta siltikään, tasaverotukseen siirtymisellä tuskin onnistuttaisiin hillitsemään eroja hyvinvoinnissa? Pikemminkin päinvastoin. Lisäksi Suomen verotus ei todellisuudessa ole läheskään niin progressiivinen kuin ensi näkemältä saattaisi luulla. Korkeimmassa tuloluokassa olevat maksavat paljon pienempää veroprosenttia kuin ylemmän keskiluokan edustajat, koska heidän tuloistaan suurin osa on omaisuustuloja, joiden veroprosentti on alhaisempi kuin korkeiden palkkatulojen.

Seuraukset ovat kovat heikoimmassa asemassa oleville järjestelmän kaatuessa, mutta seuraukset ovat varmasti kovat myös, jos järjestelmä poistetaan. Tiedän, että tilalle on ehdotettu kansalaispalkkaa ynnä muuta, mutta tuhannen euron kansalaispalkasta tuskin paljon makseltaisiin esimerkiksi yksityisiä lääkärikuluja vakavan sairastumisen sattuessa.

Viimeiseksi vielä mielestäni mainio esimerkki siitä, mihin liberaali talouspolitiikka johtaa: http://www.youtube.com/watch?v=QPKKQnijnsM
Jos tämä on jonkun mielestä oikeudenmukainen ja mahdollisuuksien tasa-arvoa edustava järjestely, on hänellä täysi oikeus mielipiteeseensä, mutta itse en näe tuossa kummankaan toteutuvan.

Käyttäjän hamalainenville kuva
Ville Hämäläinen

Huh, tuo video osoitti jälleen, mikä vaikutus on tiedon visualisoinnilla. Se todella kannattaa katsoa. Mielestäni suomalainen malli on kyllä paljon parempi - olkoonkin, että se maksaa vähän kaikille. Mutta se on sentään oikeudenmukainen.

Toimituksen poiminnat