Ville Hämäläinen Sopivasti kriittinen sillanrakentaja

Serafiimiset Tohtorit — ja Himanen

Pekka Himanen on ollut jälleen yhteiskunnallisen keskustelun arvovaltaisella tapetilla. Kantaa otti muun muassa Panu Raatikainen.

 

Erasmus Rotterdamilainen kirjoittaa mestarillisessa teoksessaan Tyhmyyden ylistys seuraavasti teologeista. Nähdäkseni teologin tilalle voi vaihtaa yhtä hyvin myös filosofin:

"Sen jälkeen he loihtivat teologinkasvoilleen ylevän ilmeen ja hukuttavat kuulijat suurilta mestareiltaan lainaamiinsa mairesanoihin: kunnianarvoisat Tohtorit, älykkäät Tohtorit, voittamattoman älykkäät Tohtorit, serafiimiset Tohtorit - -. Ja viimein he viskaavat vasten oppimattoman kuulijakunnan kasvoja kokonaisen käsitteiden kuoron; siinä vilisee ’syllogismeja’, ’ylälauseita’, ’alalauseita’, ’päätöslauseita’, - - ja jos jonkinlaisia skolastisia koiruuksia.” (TY, 136.)

 

Jokainen voi asemoida Pekka Himasta ja Himas-keskusteluun sanansa asetelleita edellä esitetyn valossa. Haluan höystää keskustelua kuitenkin vielä muutamalla kysymyksellä.

 

Miten filosofiaa kilpailutetaan? Onko filosofin ammattiin pätevyysvaatimuksia? Löytääkö arvoisa Panu Raatikainen tietokannoistaan, kuinka tieteellisiä julkaisijoita ovat Sören Kierkegaard, Platon ja  Sokrates?

 

Miksi Taru sormusten herrasta ei voisi tehdä laadukasta tieteellistä tutkimusta esimerkiksi feministisestä näkökulmasta, kirjallisuuden tutkimuksen metodein tai vaikka Frankfurtin koulukunnan kautta tarkasteltuna?

 

Jos joku kirjoittaa huippututkimuksen, jota kukaan ei lue, onko kukaan kirjoittanut mitään?

 

Ja tärkein: Mitä hyötyä on tieteellisiin poteroihin jumittumisesta ja sieltä huutelemisesta? Himas-keskustelu on saanut monet akateemikot näyttämään pilkun parissa puuhastelijoilta. Vaarana on, että akateemisen työn arvoa ei nähdä, jos keskustelu muuttuu keskinäisiksi mairesanoiksi, akateemiseksi nenän nyrpistelyksi ja metatason metatarkasteluksi.

 

Tulevaisuudessa tieteidenvälisyys tulee varmasti korostumaan. Tulevaisuudessa tieteellisten raja-aitojen pystyttäminen ei tule riittämään, kun maailma muuttuu ja tarjoaa haasteita, joita ei yksi tieteenala pysty yksinään ratkaisemaan. Tieteen täytyy varmasti tulla myös arvottoman populaarikulttuurin pariin ja kertoa, mitä Salatut elämät tai Twitter meistä kertovat.

 

Tämä teksti oli blogikirjoitus, jolla ei ole mitään tieteellistä painoarvoa. Sitä ei ole myöskään tilannut iso paha susi Jyrki Katainen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Filosofia ei ole yhteiskuntatiedettä eikä yhteiskuntatiede filosofiaa.

Kuka sanoikaan, että Himasen ongelma on liian nuorena valmistuminen, koska hän ei ehtinyt opiskella...

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Ville, kerro pöljemmälle, mikä on serafiiminen?

Käyttäjän vturunen kuva
Ville Turunen

Serafiinit ovat lähinnä jumalaa olevia enkeleitä, jotka ovat valtaistuimen juurella ja ylistävät jatkuvasti Herraa.

Käyttäjän hamalainenville kuva
Ville Hämäläinen

Minun tietääkseni sillä viitataan johonkin kirkkoisään tms.
EDIT: parempaa tietoa yläpuolella.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Olisi pitänyt käyttää vähän kokeneempia ja pätevämpiä arvioitsijoita kuin pääministeri Katainen. Ei tarvitse olla kummoinenkaan filosofi todetakseen Himasen kirjoitusten suhteellinen hyödyttömyys käytännön ongelmien ratkaisemisen apuna.

Virhe saattoi olla jo siinä, että kysyttiin filosofilta apua...

Käyttäjän Jouni kuva
Jouni Tuomela

Niin, kokeneempia ja huonommin lahjottavissa olevia. Jos hesarissa sanotaan, että tekeleessä näkyy ministeriön ääni, niin näinhän se sitten on.
Ja filosofiltako meidän tulee kysyä neuvoa valtion kestävyysvajeen palkkaamiseen.
http://www.hs.fi/arviot/Kirja/Himasen+Sinisess%C3%...

Olli Pusa

Kieltämättä Sokrateen ja Platonin aikana Googlen systeemit eivät antaneet heille viittausindekseissä kummoisia tuloksia. Silti en kehtaisi loukata heitä rinnastamalla heidät Himaseen.

Tuo kysymys, miten filosofeja kilpailutetaan, on kyllä erittäin terävä. Ja miksi tuollaista pohdintaa ylipäätään pyydetään filosofilta?

Ensiksi kai olisi syytä tietää, millaisiin ongelmiin pitäisi saada vastauksia ja millaiset tutkijat tai tutkimusryhmät niitä pystyisivät tuottamaan. Lopuksi joistakin luonnoksista pääteltäisiin, kenelle annetaan työn loppuun vienti. Asetelma olisi hieman samanlainen kuin arkkitehtikilpailuissa.

Mutta mitä Katainen tekisi tuollaisessa prosessissa? Onko hänellä joitakin edellytyksiä asian hoitamiseen?

Käyttäjän hamalainenville kuva
Ville Hämäläinen

En missään nimessä vertaa Sokratesta, Platonia tai Kierkegaardia Himaseen. Eri aika, eri ongelmat ja eri vaatimukset tieteelle ja filosofialle. Keskustelulle on kuitenkin aina tilausta. David Humea (muistaakseni Esseissä) lainaillakseni, oppineiston ei pitäisi ajautua liian kauas keskustelusta eikä keskustelun liian kauas oppineisuudesta.

Mielestäni filosofi sopii hyvin pohtimaan tulevaisuutta. Siitähän ei varmaa tietoa tai tieteellistä tietoa ole saatavilla, enemmänkin ehkä on pohdittava tavoitteita kuten Himanen tekeekin.

Pääministerillä kai on valtuudet päättää maalailevista tulevaisuusraporteista. Kyllä minun puolestani pääministeri saa muutakin tehdä kuin selitellä alaistensa töppäilyjä. Hän voi esimerkiksi selitellä omia töppäyksiään.

Toimituksen poiminnat